SE ihanin paikka puutarhassa
Kolmisen vuotta omakotitalossa asuneena vasta tänä keväänä minulle iski puutarhaintous. Lieneekö syy siinä, etten yksinkertaisesti tiennyt, mitä halusin tai sitten oli vain motivaation puute.
Kuitenkin jokaisessa ihailemassani puutarhassa on SE yksi kohta, SE ainutlaatuinen kutsuva piste, salainen tukikohta.
Tämän kohdan halusin rakentaa ehdottomasti takapihalle, jossa eniten aikaa vietämme, samalla koira-aitauksen sisälle, jotta voi koiran kanssa samalla nautiskella.
Kutsuvin, pikemminkin lumoavin kohta takapihallamme on luonnollisesti rehottavat omenapuut. Vaikka talomme ympärillä on jo kaksi terassia, juolahti mieleeni rakentaa puiden väliin pikku terassi. Minulla ei todellakaan ollut mitään kokemusta terassin rakentamisesta, kerta ensimmäinen siis.
Ensimmäiseksi hämmästyin hinnasta, terassin rakentaminen ei todellakaan ole halpaa :/ suunnittelin paperille terassin kooksi 2,5 m x 3m. Byggmaxista ostimme terassilautaa ja pohjalle tukevampaa parrua sekä betonilaattoja. Koska sorruin halvimpaan lautaan sain kärsiä niiden vinoudesta, mikä hankaloitti hieman hommia :D
Pohjatyöt meni tosi kivuttomasti, sitten olikin aika kiinnittää päällilaudat. Monenmoista ötökkää kävi katsomassa rakennustyömaata, oli muurahaisia, koppakuoriaisia, leppäkerttuja sekä muutama tuntematon vipeltäjä. Suurin kriisi on se, ettei tuoretta terassilautaa voi vielä öljytä! Haluan terassista harmaan! Kuulemma syksyllä se on sitten mahdollista aikaisintaan.
Mielessä oli tosiaan ihana istumapaikka omenapuiden alla, jossa siemailla aamukahvia tai helteellä limonaadia, joten siihen vaadittiin tietysti meidän näköiset tuolit ja pöytä. Sitten tori.fi ilostutti taas, siellä myytiin Kirkkonummella neljä tuolia ja pöytä, metalliset ja upeat. Mahtavaa oli myös se, että ne mahtuivat meidän farmariin! Sitten kohti maalikauppaa, jossa taas saatiin huomata, kuinka kallista on kalustemaalit :'D mutta koska halusimme maalata tuolit vaaleanpunaisiksi niin se vaati sekä tartuntapohjamaalin että kalustemaalin päälle. Yleensä suosin Frenchic-maaleja joka tilanteessa niiden riittoisuuden ja levittyvyydenkin vuoksi (sekä ihanien sävyjen), mutta nyt kyseessä on ympäri vuoden sään armoilla olevat kalusteet niin niitä Al fresco -sarjakaan tuskin pelastaisi.
Eihän puutarhan sydän ole mitään ilman kasvustoa ympärillä, rakastamme kotkansiipiä. Niitä saimme ilmaiseksi naapurilta sekä tuttavalta. Torissa Eurassa eräs antoi angervoja ja Kokemäen roskalavaryhmässä annettiin vielä kuunliljoja, joten mikään kasveista ei maksanut mitään, kaikki ovat suht helposti minun - ei niin viherpeukalokäsissä - selviytyviä.
Kalusteiden maalaus oli hidasta...todella hidasta, mutta sen arvoista.
Sitten vihdoin terassin sisustamisen kimppuun. Jesse oli löytänyt torista ihanan kukkavaunun, lähikirpparilta seivästikkaat ja netistä älyttömän hurmaavat pupuruukut <3
Talvella ajatuksemme on ripustaa omenapuiden oksille terassin ylle lyhtyjä, MIKÄ TUNNELMA ~ kuvitelkaa kuuma kaakao, lämmin talja pyllyn alla ja viltti ympärillä, katsoen jokimaisemaa, nauttien Kokemäen rauhallisuudesta (samalla joululaulut mielessä soiden).
Kasvien istutus oli kuin kirsikka kakun päällä. Nyt meillä on oma pieni tukikohta, tukikohta nimeltään Villa Ringo. Ringolla kun on sopivasti kaksi merkitystä. Aurinko= Ringo, jo pienestä pitäen olen jostain syystä sanonut aurinkoa ringoksi :D ja Japanin kielessä sana Ringo tarkoittaa suomeksi omenaa <3
Vielä olisi tarkoitus tehdä betoniaskelmia isolta terassilta Villa Ringolle, jolloin syntyy suloinen polku.
Kuvia projektista ja lopputuloksesta <3
